Kuka mitä häh?

Hei!

Päätin perustaa blogin, koska muutin todella pikaisella varoitusajalla Etelä-Koreaan. Muutimme poikaystäväni (ensi kesänä aviomieheni ;)  ) työn perässä. Kaikki tapahtui hyvin nopeasti, sillä kuulimme koko mahdollisuudesta eräs maanantaipäivä, jolloin emme ottaneet koko asiaa tosissaan. No sitten saman viikon lopulla lauantaipäivänä saimme virallisen tarjouksen ja se olikin oikein varteenotettava ja lisäksi tarjouksessa kiehtoi mahdollisuus asua näin eksoottisessa maassa (salainen haaveemme samalla toteutui). 

Meidän piti tehdä päätös jo seuraavan päivän aikana! 

Valmiina lähtöön.

Voin kertoa, että oli muuten mahottomat päivät! Eihän siinä pystynyt keskittymään mihinkään muuhun ja kauhee höyry ja sykkeet päällä kokoajan :D Lähdettiin heti alkuun tuumimaan asiaa Löylyn terassille, kun tuntui, ettei kotona vaan pysty olemaan ja miettimään. Sunnuntainakin suorastaan ahdisti kotona koko päivän kun tiesi, että kohta pitäisi ilmoittaa minkä päätöksen olemme tehneet. Päätös oli toisaalta vaikea, mutta toisaalta super helppo, koska eihän tollaiselle tarjoukselle vaan voi sanoa ei! Pakkohan se on lähteä! Meidän oli vielä "helppo" lähteä kun ei ole lapsia. Pistettiin täpinäksi ja aloiomme etsiä vuokralaisia asuntoomme ja minä soitin heti siinä tunnemyräkässä koulumme rehtorille, että en palaakaan syksyllä vaan nyt tuli semmone Etelä-Koreaan muutto....öö mmmmmitä? :DD 

Olen siis koulutukseltani luokanopettaja, kotitalousopettaja ja terveystiedonopettaja. Mun työ oli Pirkon (koiramme) lisäksi toinen asia, mikä harmitti jättää Suomeen. Tykkäsin kovasti meidän koulusta ja työporukasta ja olisin saanut aivan ihanan luokan syksyllä. Työ ja kyseinen luokka oli ainut, minkä vuoksi ihan hetken ajan epäröin lähtöä. Kuitenkin lopulta mietin, että eihän se voi olla ainut syy olla lähtemättä. Minulla on pitkä ura edessä ja tunnesiteitä varmasti aina syntyy. Ja eihän sitä tiedä, jos joskus vielä ovet aukenisivat samaan tuttuun kouluun :) Oppilailleni kirjoitin kirjeen, jossa kerron miksi en olekaan heitä vastassa kun he palaavat kesälomilta. 

Vähän oli haikea fiilis kun kävin hakemassa kamani luokasta :´/

Nyt kuitenkin kohti uusia tuulia ja niistä kerron täällä blogissa! Heti ensimmäiseksi täytyy lähteä etsimään uusi kotisali, lenkkipolut ja tutustua uuteen ruokakulttuuriin :P Senhän mä osaan ;) :P

Tässä vielä kuvina meidän viimeisien päivien sisältöä Suomessa :)

Onneksi ehti käydä Kuopiossa ja nähdä kotikontujenkin kavereita<3 Ksena (onneksi sattui olemaan samaan aikaan myös Suomessa käymässä), Piukku ja Emmi.

Heitin muuton alta paljon vaatetta pois ja annoin kavereiden ottaa haluamansa. Pauluskin tuli Julian ja Jasminin kanssa sovittelemaan :D 

Hetki ehdittiin Annikinkin kanssa asua samaan aikaan Helsingissä <3

Pirkko ei normaalisti saa nukkua sängyssä, mutta nyt sai erityisluvan nukkua kanssamme viimeiset viikot :)

                                   

Vuokrattiin pikkuvarasto, johon saatiin vähän kamoja säilöön. Muuten vuokrasimme asunnon kalustettuna etiäpäin.

Ville ja Johanna toivat meille vielä Suomiherkkuja, joita saattaa tulla ikävä :D

Suomiherkkuja tuli kyllä tankattua.

No tuota ois ehkä saanu Koreastakin, mutta ainakin oli rauhallisempi paikka nauttia sitä porukoitten takakuistilla linnunlaulua kuunnellen ;)

Täytyy myöntää, että tuli itsekin hurahdettua pelaamaan PokeGo:ta.. Mullapa on jo läjä pokemoneja sitte ku peli julkastaan myös Koreassa ;)

Voi Pirkko <3 <3 <3 Siellä se posettaa kotona. Nyt hän on Jaanan ja Jussin hyvässä hoidossa Oulussa siihen asti kun palaamme.

Janen ja Jussin häiden jälkeinen aamu. Onneksi ehdittiin vielä rauhassa viettää heidän häät. Jaana, Jussi ja Tytti. Nämä kaikki (luultavasti) pääsevät käymään meillä kylässä Koreassa :)))Tytti olisi mielellään tullut mukaamme kodinhoitajaksemme :D

Ja vielä kuva meidän täydellisestä hääparista. Moni sais ottaa heistä mallia monellakin saralla! Idolipariskunta <3

Minun mummolassakin ehdittiin vielä käymään ja siellähän on aina pöytä korreena. Perinteisen pottuvellin (isolla voilla) jälkeen mummoha leipas ison satsin munkkeja. Ja niitähä sitte syötii..Niillä pärjää ens toukokuuhun!

Alotettiin siinä joutessamme lentopäivää odotellessa uus harrastuskin. Sauvakävely! Ihan huikeeta! En oo ennen tajunnu kuinka tehokasta se on ku oikein tekkee!

Kokemuksen kruunaa isän tuulitakki. Pieni kynnys ois kuitenki julkisille paikoille lähtä sauvojen kanssa..Koreassa oikeestaan voiskin ;)

Janni<3 Tämä mamma se onkin jo vauva kainalossa ensi kerran kun nähdään :) Jännää!

Kahvilla tyttöjen kanssa missäs muualla ku Kuopion torilla! <3 Ellu, annikki, Jatta, Paula ja Neea.

                                          

 Japanissa en löytäny irtokarkkeja nii voi olla, etten Koreastakaan, niin niitähän tankattiin olan takaa. Se oli paha ku aluks luultiin et meidän lento on jo aiemmin ja joka päivä oli "no ostetaan nyt vielä ku voiaan!" ja sitä vaa jatku ja jatku ja jatku...

                                                    

Pirkko on aika crazy lover välillä. Pusuttelu tapahtuu jos ei muuten niin väkisin.

Mulla ois läjä ihania kuvia Pirkosta, mutta mää koitan hillitä itteni..Jäähyväisten jättö meneillään :`(

Kuopiossa ollessa välillä piti käyttää luovuutta reenihommissa, ku ei viittiny kokoajan maksaa suolasia kertakäyntimaksuja. Onneks autotallista löyty isän vanhat levypainot ja tanko :D Hyvä ulkogymi saatii.

                                                 

Vielä piti viimesenä iltana hakkee irtonamuja :D
No semmosta. Lopuista ei ookaan kuvia. Onneksi ehti tosiaan nähdä vielä kavereita ja perhettä ennen lähtöä. Palataanpa sitte Koreassa!

Näihin Kuopion Haminalahden rauhallisiin maisemiin on hyvä lopettaa.

Sara