Minun Etelä-Korean visiitti päättyy huomenna. Eli blogin kirjoittelukin päättyy. Saa nähdä tullaanko tänne vielä syksyllä takaisin vai jäädäänkö Suomeen. Aika näyttää. Mikko jää tänne vielä näillä näkymin huhtikuun loppuun saakka. Kokosinpa nyt ranskalaisin viivoin asioita, jotka päällimmäisenä ovat jääneet mieleeni Etelä-Koreasta täällä ollessani. Monet asiat ovat kummastuttaneet.
- Reilu 40 asteen helteessä ihmiset kulkivat pitkähihaisissa, eikä heillä edes näyttänyt olevan kuuma.
- Talvella pkkasessa taas porukka kulkee takki auki, ilman pipoa, ilman hanskoja ja monesti nilkat paljaana!! Tytöt kulkevat sukkahousuissa ja kevyet villakangastakit auki. Me palellaan täällä vaikka on täysvarustus. Eivätkö he tunne lämpötilavaihteluja lainkaan vai mitä ihmettä? :D
- Sama astemäärä pakkasta tuntuu täällä paljon kylmemmältä kun Suomessa..Vieraat kiinnittivät saman asiaan huomiota
- On näköjään täysin ok alkaa kulkemaan sandaaleissa ilman sukkia kun lämpötila on nollan ja -2 välillä. (Oikeesti miehiä sandaaleissa on tullut vastaan jo monta! En voi käsittää)
- Liikennevalot kestää niiiiiiiiiiiiiiin kauan! Oikeesti ketuttaa, jos myöhästyt vihreistä valoista. Helposti menee 2-3 minuuttia ennenkun seuraavat vihreät tulee.
- Liikennesäännöt ovat, että niitä ei ole. Liikenne on ihan holtitonta, enkä koskaan aio lähteä täällä ajamaan. Se kellä on pokkaa niin pääsee eteenpäin. Korealaisittan niin pientä väliä ei jonossa ole, etteikö siihen vielä mahtuisi. Vilkkua ei myöskään tarvitse ajoissa näyttää, senkun menet. Valppaana saa siis liikenteessä olla. (Muutenkin täällä on hieman oma valosysteemi kääntyville ja suoraan meneville autoille kun Suomessa. )
- Auton voi parkkeerata mihin vaan. Vaikka keskelle suojatietä. Ei tule sakkoja. Eikä ketään näytä ärsyttävän, vaikka jonkun parkkeerauksen takia muiden olisi vaikea päästä ohi.
- Kimchistä et pääse missään eroon. Sitä tulee aina ja kaiken kanssa ellei itse ruokakin ole tehty siitä.
- Valtava määrä samanlaisia korkeita kerrostaloja on hyvin tyypillinen katukuva.
Talot ovat vieläpä yleensä vaalean harmaita kaikkialla. Temppelit ovat kauniita, mutta muuten rakennukset eivät kauneutta hehku.
- Korealaisissa on oma hajunsa, mikä muistuttaa paljon kimchiä. Metron ruuhka-aikoina on ihan kiva hengitellä kaulaliinan kautta.
- Korean sanojen lausuminen on ihan hullua. Kirjaimet oli sinällään helppo oppia, mutta eipä se paljoo auta kun koitat lausua niin se ei kuitenkaan ole lähelläkään oikeata. Välillä hyvin turhauttavaa, enkä pysy kärryillä niistä poikkeuksista millon joku kirjain sanotaankin erilailla...Muutenkin täällä on aivan eri vokaalit kun meillä. Ei meinaa suu niihin taipua.
- Ihmiset on kivoja ja ihmisiin voi luottaa. Meiltä on tasan kerran yritetty ottaa rahaa reilummin taksissa. Se oli ainut kerta. Muuten on kyllä aina semmoinen tunne, että ihmisiin voi luottaa. Eilenkin jätimme syrjäkadulla auton vanhan miehen pitämään epäviralliseen parkkiin ja hänelle piti jättää auton avain, jotta hän voi siirtää autoamme tarvittaessa (autot pakattu aivan täyteen). Ja ei mtään ongelmaa :)
- Miksi koiria pitää kuljettaa vaunuissa? Luulisi niiden haluavan kävellä itse. Koirat on myös yleensä puettuja ja osa koirista on värjätty.
Huomaa vaunuissa istuva koira.
- Sojua juodaan arkenakin työpäivän päätteeksi dinnerillä. Lähinnä miehet, mutta sojua näyttää kuluvan ja paljon. Silti humalaisia ei näy paljon katukuvassa.
- Englanninkielitaito on hyvin heikko ainakin Goyangissa.
- Soul on ihan kiva, mutta siellä ei ole selkeää "keskustaa". Se vaan koostuu erilaisista alueista, jotka voivat olla kaukanakin toisistaan. Itse en henk.koht. ole itse Soulista kauhean viehättynyt.
- Ruoka on hyvin riisi(valkea) ja nuudeli painoitteista. Kanaa ei saa ooikeastaan kun friteerattuna. Liha on usein rasvaista. Itse en todellakaan koe korealaista ruokaa niin terveellisenä kuin sitä hehkutetaan. Osa ruuista on terveellisiä sinällään, mutta silti esim. proteiinin saanti on monissa ruuissa alhaista.
Korealaisessa barbequessa on joissakin paikoissa mahdollisuus valita vähärasvaisempaa lihaa, jolloin kokonaisuus on aika terveellinen. Usein lihat on kuitenkin rasvaisia ja korealaisen oma suosikki samgyeopsal on hyvin paljolti läskiä.
- Työntekijöitä on aina suuri määrä kaikkialla. Jopa marketeissa liukuportaiden päässä on työntekijä nykäisemässä sinun ostoskärrysi sen minimaalisen "kynnyksen" yli. Ja tämä tottavie on näiden työntekijöiden ainut työtehtävä. Tämä vain yksi esimerkki työnkuvista joita Suomessa ei ole.
- Ihmettelen kuinka täällä on niin paljon pieniä putiikkeja, joissa ei juuri koskaan näy asiakkaita, mutta silti ne pysyvät pystyssä. Nämä saattavat sijaitakin keskellä hiljaisempaa asutusaluetta..En tajua mistä ne asiakkaat sinne sitten menisivät..
Tässä yksi esimerkki kahvilasta, joka sijaitsi todella syrjässä ja siellä se toiminnassa puskuttaa. Kahvila oli rakennettu rekka-autoon.
Huomenna aamulla lähtee lento Suomeen ja ai että on ihanaa tulla Suomeen! Mikkoa tulee kyllä super ikävä ja siksi samaan aikaan on haikeat fiilikset lähteä. Eilen kävin sanomassa myös salilla salikavereille heipat. Superpapalle vein kiitokseksi kaikesta avusta ruisleipää ja salmiakkia. Hän tykkäsi ruisleivästä kovasti. Hän oli syönyt sitä voin lisäksi myös avokadon ja HILLON kanssa :D Tämä oli kuulemma hyvä yhdistelmä :D
Ihana päästä Suomeen ja suomalaisten ruokien pariin. Kylkiinkin tainnut jäädä muistoja Korean ruuista ja herkutteluista, että ihana päästä jo Suomeen normiruokieni pariin! On kyllä nyt aivan täysin lipsunut minun "arki fiksusti ja viikonloppuna voi herkutella" -filosofiani. On kyllä menny herkkua siellä täällä melkein päivittäin. Nyt vähintään arki kuntoon Suomessa! Mutta reeni on kulkenut! Penkissä nousi jo 57kg 3x6. En oo aikoihin tehny penkkiä ja nyt 3 viikkoa olen tehnyt. Energiatasot täällä on ollut kyllä kohillaan :D
Nyt jatkan vielä kolmannen matkalaukun pakkaamista ja nautin (ainakin toistaiseksi) viimeisestä illastani Etelä-Koreassa!
Kiitoksia seuraamisesta! Nähdään Suomessa :)
Sara
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti