Kielimuuri

Moikka,

Aattelin nyt avautua hieman tästä kielimuuriasiasta. Tarkoitan tässä yhteydessä omaa kielimuuriani englannin suhteen.  Lähimmät tuttavat täällä ovat Kanadasta, joten puhumme englantia keskenämme. Periaatteessa mun englanti on ihan ok, mutta ongelmat syntyvät useimmiten sanavaraston puutteellisuudesta. Se on niin ärsyttävää kun yrität kertoa, jotain juttua ja se tyssää siihen, ettet tiedä joitakin sanoja. Joskus selittäminen onnistuu monen mutkan kautta jotenkuten ja joskus taas täytyy todeta että äh unohda koko juttu. Se turhauttaa!

Sillon kun olen kahdestaan tai kolmestaan vaikka tyttöjen kanssa niin se on ok, koska mun on helpompi ehtiä juttuun mukaan. Varsinkin kahdestaan on hyvä, koska toinen joutuu odottamaan kun saatan puhua hitaammin ja etsiä sanoja hetken :D Sillon mulla on myös aikaa kysyä, jos en ymmärtänyt vaikka jotain sanaa. Mutta entäpä sitten porukassa!! Sillon tulee monesti ihan masentunut ja tosi outsider olo. Kun esim Mikon työkaverit on mukana ja suurin osa on kanadalaisia tai korealaisia, jotka ovat asuneet siellä  tai jenkeissä, niin ne puhuu niin nopeasti ja käyttävät joitain puhekielen sanoja, etten aina ole varma mitä he sanoivat. Usein kuitenkin ymmärrän asian ,mutta on vaikea osallistua keskusteluun kun en ehdi sanoa, mitään koska jutut ei tuu ihan yhtä nopeasti mitä ne suomeksi tulisivat. Kun keksin miten joku asia sanottaisiin niin juttu on jo mennyt eteenpäin, että olisi enää tyhmää tokaista kommentti siihen väliin. Ja mua ärsyttää olla hiljaa! Ja ylipäätään se, etten pysty samalla tavalla nauttimaan porukassa olemisesta, koska se on ihan parasta. Mähän tykkään paljon käydä vaikka ulkona kavereiden kanssa Suomessa, mutta täällä oikeestaan se, että mennään tohon meidän lähipubiin porukalla on osittain mun kauhutilanne. Musiikki soi kovalla enkä sen vuoksi ymmärrä/kuule sitäkään vähää jutuista. Suoraan sanottuna en paljoo niistä illoista saa mitään irti ja yleensä on ollut vaan masentunut olo niiden jälkeen. Haluisin niin paljon tutustua kaikkiin ja että porukka näkis millanen tyyppi olen oikeesti, mut en vaan pysty ilmaisemaan itseäni samalla lailla. Se on pyllystä!!! 

Välillä on käynyt semmoisia kielimokiakin, että ihan naurattaa. Esimerkiksi alkuaikoina kun olimme yhdissä allaspartyissa Itaewonissa niin yksi tyttö koitti iskeä minua. Siitä sitten kerroin kaverilleni, että "she tried to hit me" ja ihmettelin kun hän oli ihan, että ai oikeesti ja kyseli, että miksi. Minä taas pohdin, että no onko se nyt niiiiiiiiiin ihme, jos joku mua koittaa iskeä :D Sitten tajusin, että olin juuri kertonut tytön koittaneen LYÖDÄ minua. No tarinahan oli siis vähän muuttunut matkalla. No lopulta sain kerrottua jutun oikein. Viimeisin moka tapahtui eilen kun kerroin ihan pokalla tälle samaiselle kaverilleni kuinka söin kahvipapuja. Jep. Ei ihme, että hän taas reagoi ihmetellen. Todellisuudessahan olin siis syönyt kikherneitä. Jossain dokkarissa kikherneistä puhuttiin nimellä coffee peas ja sotkin ne sitten siinä höpöttäessäni coffee beaneihin, vaikka tiedän vallanhyvin mitä ne oikeasti ovat. Ja parempi nimitys kikherneille ilmeisesti muutenkin olisi chickpeas. Siinä vaan pari esimerkkiä. Onhan näitä ollut ja kaikkia mokia en välttämättä ole edes tajunnut. En tiedä mitä kaikkea sitä on tullut kerrottua ja miten outona joku mua saattaa pitää :D Sattuuhan näitä. 

Kuitenkin varsinkin yhdestä tytöstä kielimuurista huolimatta on tullut jo hyvä kaveri ja tapaamme itseasiassa tänäänkin. Lisäksi chättäilemme päivittäin Kakao Talkissa, mikä on vastaavanlainen kun Whatsapp. Kaikki käyttää täällä Kakao Talkia. Ja kyllähän tämä kieli tästä kokoajan kehittyy. Alunperinhän mulla oli tosiaan tarkoitus alkaa opiskella koreaa ja kävin jo höyrypäissäni alkuaikoina ostamassa koreankielen oppikirjat. Heti kuitenkin törmäsin tähän englanninkielen ongelmaan ja päätinkin priorisoida sen korean edelle. Kirjat ovat pysyneet valitettavasti kiinni. Noiden mun oikeiden opintojen ohella oon koittanut katsella sarjoja ja leffoja englanninkielisillä teksteillä ja kyllä siitä aina jotain oppii. Loppuun pari kuvaa kun vanhana suorittajana koen, että pitäähän sitä ohjelmia/elokuvaa katsellessa jotain muutakin hyödyllistä tehdä samaan aikaan, niin oon opetellu neulomaan villasukkia! Kattokaapa.

Eka opettelin vauvan sukilla..Ei menny ihan ohjeen mukaan, mutta ei niitä virheitä äkkiseltään huomaa. Sukka kumminkin!

Ja sitte lähtiki jo mopo keulii ja hyppäsin suoraan kuviollisiin yli polven yltäviin sukkiin. Ei oo ihan lankadominassi (niiimpä!? Mikä ihme mut opin YouTubesta termin) kohdillaan ja unohtui yks kuvio tuolta välistä, mut ehkä seuraavissa sukissa onnistun paremmin :)


Kyllä tää kaikki tästä pikkuhiljaa!


Sara

Yksin kotona

Moikka!

Nyt onkin mulla vähän erilaiset ajat. Mikko lähti keskiviikkona työreissulle Chuncheoniin ja palaa sieltä sunnuntaina. Sitten hän lähteekin taas heti ensi keskiviikkona Kiinaan enkä oikeastaan edes tiedä miten pitkä reissu se on. Sitten taas minun on vielä poistuttava maasta ennenkun perheeni saapuu tänne jouluviettoon ja kaverit heti tapaninpäivän jälkeen. Lähden varmaan taas käymään Japanissa.  Kun minä tulen takaisin niin Mikko lähtee Venäjälle :D Kyllä tässä keretään kuitenkin ehkä ovella ottaa läpsystä vaihto. Oon aika säälittävä, kun pelkään nukkua yksin, mutta jospa tähän tottuisi.

Tähän väliin pikku väli-info. Tämä äsken mainitsemani kaupunki Chuncheon on itseasiassa se kaupunki mihin luulimme ihan viimeisiin päiviin saakka muuttavamme, koska näin meille oli sanottu. Sitten selvisikin, että tulemme asumaan Goyangissa. Hyvä näin. Chuncheoniin on tästä ehkä joku vähän alle kahden tunnin matka autolla. Siellä on Nami Island, jossa kyllä haluan käydä, mutta muutoin kiva olla täällä enemmän "ihmisten ilmoilla". Goyang kun on vähänniinkun Soulin "lähiö". 

Olen koittanut laitella vähän joulua tänne kotiin. Kävin myös moikkaamassa yhtä suomalaista kaveria, johon olen täällä tutustunut ja samalla törmäsin aivan ihaniin poroihin! Ne jäi mieleen pyörimään ja onneksi olin ottanut niistä valokuvan ja valokuvasta huomasin, että ne olivat 3 päivän ajan allennuksessa ja vanhana tarjoushaukkana lähdin heti niitä hakemaan Yongsanista asti. Yongsanissa on iso ostari nimeltä I Park Mall. Onneksi ostin nämä porot. Olen siis ihan rakastunut näihin! Että jotkin esineet voivatkin tuoda iloa elämään !

                  

Siinä ne on! Mun porot! Aion todellakin tuoda nämä Suomeen ja samalla saan ihanan muiston Etelä-Koreasta. Vielä paremmin ne itseasiassa sopiikin meiän Suomen sisustukseen. Täällä ne eivät pääse täysiin oikeuksiinsa! Pitää vaan muistaa pitää ne siinä asennossa etteivät "Made in China" tekstit näy ;)

                       

Nyt on kämppään muutenkin tilailtu vähän lisää kamaa niin täytyy tehdä vaikka kämppäpostausta kunhan loputkin tavarat saapuvat.

Ihan hyvään saumaan toisaalta tulee tää yksinolo kun on näitä tenttejä. Tein taas yhden tentin yksi yö. Mun on tosiaan pitänyt tehdä tentit Suomen aikaan, mikä on ollut täällä aina keskiyön pintaan. Vetäsinpä kuitenkin ekasta tentistä täydet 12/12! Nyt koitan lukea vielä täysiä parissa viikossa 3 kirjaa, jos ehtisin suorittaa vielä yhden kurssin ennekun vieraat saapuvat. En haluaisi, että tuleva tentti kummittelisi sillon takaraivossa. Haluan keskittyä 100% vieraisiin. En malta odottaa heitä!

                                   

Joulukuusenkin kävin tuossa joutessani hakemassa. Saa tosiaan nähdä millanen joulu meillä tulee äidin, isän ja Joonan kanssa. Tänään olen pari tuntia googlaillut ja tykittänyt viestiä eri paikkoihin kyselemällä tarjoavatko he jouluateriaa. Meillä on super pieni uuni, joka on kaukana suomalaisesta uunista muutenkin niin en oikein nää meidän kokkailevan täällä jouluateriaa.. Saa nähdä! Porukat tuntuvat puolittain kauhulla odottavan korealaista ruokaa ja meinaavat kuulemma tuoda varmuuden vuoksi myös itselle ruisleipää mukanaan. No jospa he eivät nälkään täällä kuolisi. 

Tämmöstä tällä kertaa!

Sara

Sauna

Moikka!

Täällä on ihan syksy! Tykkään just tällaisistä syksyisistä keleistä. Aurinkoisina päivinä voi hyvin kulkea takki auki ja muutenkin kevyemmillä vaatteilla, mutta kylmempinä päivinä saa jo kaivaa toppatakin esiin. Kämppä lämpenee hyvin aurinkoisina päivinä, mutta muuten välillä sisälläkin on jo sen verran kylmä, että saa napsaista aina hetkeksi lattialämmityksen päälle. Ei edes oltu tietoisia tuosta lattialämmityksestä ennekun kyselin kaveriltani, että miten nää tyypit täällä selviää talvesta kun kämpät on niin kylmiä ja hän sanoi, että heillä on semmonen pömpeli seinässä, josta voi napsaista lämmityksen päälle. Kappas! Samanlainen pömpeli oli meillä ja rohkeesti sitten nappia painettiin ja johan alkoi lämmitä. (On tosiaan pelkästään meidän ovikello"tietokoneessa" monta nappia, mistä ei mitään hajua mitä niillä pitäisi tehdä). No viikko siinä oltiin ehditty täysvarustus päällä olla kotona ja hyvä ettei nuotiota olkkarin lattialle tehty. Parempi myöhään kun ei milloinkaan. 

Talothan ei täällä ole todellakaan mitään Suomen laatua ja kylmyys tulee aika hyvin ikkunoista läpi. Vähän jänskättää millainen talvesta tulee, mutta onneksi on tuo lattialämmitys. Ja kaupoissa myydään sellaisia lämmittimiä edullisesti. Ikkunoissammehan oli tullessamme sellaiset kuplamuovit yläkerrassa mutta mehän revittiin ne "näköesteet" pois. Nyt näitä kuplamuoveja myydään joka kulmalla ja niiden tarkoitus oli nimenomaan eristää lämpöä :D Hups. Minä vaan en halua niitä takaisin vasta kun on ihan pakko, koska rakastan istua tuolla yläkerrassa ja katsella ulos.

Noniin ja sitte löpinät sikseen ja siihen aiheeseen eli löydettiin SAUNA. Tässä ihan lähellä Mikon työkaverin kerrosatalossa on semmoinen saunaosasto. Siellä on erilaisia saunoja ja eri asteisia altaita. Ihana! Kertakäynti maksaa euroissa sellaisen 4-5€. Naisille ja miehille on omat puolensa. Yksi niistä saunoista on aikalailla suomalaista saunaa vastaava sellainen kuiva ja reilu 90 asteen lämpöinen. Järkytyin vaan sinne sisäänmennessäni, että tyypit istui siellä lattialla! Ihan oikeat lauteet menivät huoneen ympäri, mutta kukaan ei istunut niillä vaan kaikki olivat kukakin vaikka minkänäköisissä asennoissa lattialla. Osa makasi ihan selällään ja osa istui, yksi venytteli. Hetken aikaa ois tehny mieli tokaista niille että meitsihän tulee Suomesta ja antakaahan ku mää näytän miten tää tapahtuu, mutta päädyin sitte kuitenkin ryhmäpaineesta istumaan myös hiljaa lattialle. Eikä siellä muuten mitään kiuasta ollut mihin ois löylyä voinut heittää. Oikein miellyttävä sauna vaikka hieman erilainen olikin. Kunhan hyvän asennon löysi.. Yksi toinen sauna oli outo. Se oli vaan huone minne piti mennä seisomaan, eikä siellä oikein edes ollut lämmin. Ja huomasin, ettei siellä juuri kukaan kyllä käynytkään. Ne altaat on kyllä ihanat. Ihana käydä vuorotellen lämpimässä ja kylmässä altaassa ja siis kylmä on 20 astetta eli ei edes paha.

Enpä oo kuvia sieltä voinu ottaa, mutta ihanaa, että tollainen löyty. Se on auki aamusta iltaan jokapäivä ja ihan tossa lähellä. Kelpaa näin syksyn tullen. Jotenkin nyt on ihan syksyjutut jo päällä. Oon neulonu kaikenmoista ja meillä on ihan oikeesti joku 20 lankarullaa täällä ostettuna :D Kertoilen tästä innostuksesta toislela kertaa. Jouluakin odotan. Snäppi pursuaa kuvia ja videoita joulun odotuksesta siellä Suomessa ja ai, että itsekin haluaisi saada sen saman fiiliksen. Täällä se on jotenkin hankalampaa, kun joulu on niin eri juttu täällä. Kävin kuitenkin ostamassa parit tontut ikkunan reunalle. Toivottavasti jostain löytyisi vielä pieni tekokuusi :)

Laitanpa vielä loppuun kuvan Pirkosta :D Pirkon kuulumisiakin voin kirjoitella taas joskus. Hyvin sillä menee Oulussa ja kovasti odottelee joulua. En tiedä paljonko tulee hänelle lahjoja tänä vuonna..sen verran hyvin on maistunut Jaanan puserot ja Jussin paidan napit.

Sara

Kävin "ihonpuhdistuksessa"

Moikka!

Oon tässä valitellut kun iho mennyt taas TODELLA huonoon kuntoon :( Teini-iästä asti oon kärsinyt huonosta ihosta. Ajoittain se on ollut parempana. Mulla on iho ollut aina semmoinen, että se reagoi kaikkiin muutoksiin. Tai sitten vaan olen ikuinen teini. Myös fyysisesti. Nyt en tiedä mikä on juuri se syy mikä on saanut naaman taas kukkimaan, mutta tilasin heti Nu Skinilta ihonhoitotuotteet. Ne on tähän mennessä ainoat, jotka auttaa edes yhtään sillon kun iho on huonona. Mihinkään lääkkeisiin en enää edes haluaisi ryhtyä.. En nyt julkaise lähikuvaa ihostani. Kaverit on kyllä saanu niitä whatsapissa läjän millon miltäkin aamulta :D hah.

No mutta, meiän salilla on myös semmonen Skin Care mesta ja aattelin sieltä kysäistä, että oisko mitää apuja saatavissa. Tämä kosmetologi/dermatologi mikä lie en oikein edelleenkään tiedä mikä hän on koulutukseltaan, ei puhu englantia. Hain mukaani salin vastaanotolta tytön, joka puhuu hieman englantia. Kyllä tämä nainen ymmärsi mistä kiikastaa. Salilla minulla ei ole ihomeikkiä, joten hän pystyi tutkailemaan ihoani. Sitten hän ehdotti päivämäärää ja kellonaikaa ja lyötiin se lukkoon. Itse hoito oli vielä suuri kysymysmerkki, joten pyysin tyttöä  kysymään naiselta minkälaisen hoidon hän minulle aikoo tehdä. Siitä alkoikin luento, jonka aikana paljon hoettiin "arumaru", liekkö mitä sitten tarkoittaa.. No ymmärsin tytön käännöksestä, että ainakin hän puristelee näppylöitä. Lähdin hoitoon luottavaisin mielin, koska nainen oli kuitenkin nähnyt ihoni.

                       

Pahaa aavistamattomana. (on muuten ihan super ihanat nuo roikkuvat munatuolit! Istuttiin pitkään noissa ja nautittii kahvista ulkona. Aurinkoisina päivinä on kivan lämmin, vaikka muuten onkin viilennyt.)

Hoitoaika koitti ja ihmettelin miksi minun piti riisua vaatteet. Pikkarit jäivät päälleni. Sain päälleni semmoisen kietaistavan pyyhkeen. Hän puhdisti ihoni ja puristeli finnit (sattui!) ja laitteli ties miten monta naamiota. Naamioinnin lisäksi hän suorastaan muumioi minut jollain sideharsolla :D hengitysaukot vain olivat. Sillä välin kun aineet vaikuttivat niin sitten yllätyksekseni hän yhtäkkiä avasi pyyhkeeni. Ja minä olin siellä silmät ummessa naamiot päässäni, että mitä ihmettä täällä tapahtuu?! Ihonpuhdistus olikin yhtäkkiä muuttunut hieronnaksi! Oli siis niiiiiiin awkward! Siinä sitten möllötin ilkosillaan selällään ja hän alkoi hieroa vatsalihaksiani. Enpä ole ennen moista kokenut. Seuraavana hierottiin rintalihakset. Sen tarpeessa olinkin, mutta muuten kyllä oli kiusallista! Kaikenkaikkiaan hartiat, kädet, niska ja pää hierottiin. Ja oli kyllä hyvä. 

Outous ei suinkaan vielä päättynyt tähän. Yhtäkkiä jalkoihini puettiin reisiin ulottuvat "sukat", jotka nainen kytki verkkovirtaan. Sukat täyttyivät ilmalla ja alkoivat puristella jalkojani samalla tavoin kuin sellaiset hierontatuolit tekevät. Minun piti ihan tosissaan välillä keskittyä ajattelemaan vaalenapunaisia elefantteja, koska olin niin lähellä revetä nauruun koko tilanteesta. Hetki oli jotenkin niin perus mitä nyt minun elämässä aina tuppaa olemaan. Siinä sitten makasin ilkosillani naama muumioituna, avaruusasua muituttavat "sukat" jalassa saaden rinta- ja vatsalihashierontaa tätä kaikkea yhtään aavistamattomana. Hoito kesti kaiken kaikkiaan vieläpä 1,5h. 

No sain sen mitä halusin plus paljon mitä en tilannut, mutta tulihan se hierontakin tarpeeseen. Nainen oli käynyt myös sillä välin kun minä nautin hierontasukista ja makoilin naamiot päässä, kirjoittamassa lapulle hinnan ja tarjouksen 10:n kerran kortista. Teksti oli selkeästi otettu suoraan Google Translatesta tai vastaavasta. Sen verran mahotonta englantia oli, mutta ymmärsin pointin :D Esimerkiksi tästä hoidosta käytettiin sanaa "she". Nojoo, mutta minähän kaikista näistä yllätyksistä huolimatta otin 10:n kerran kortin :D

Toivottavasti säännölliset puhdistukset auttaisivat ihooni.. Ja siellä voi ottaa myös hieronnan. Pyysin häneltä voisimmeko ensi kerralla ottaa vain hieronnan. Yritin oikein tavata että o-n-l-y  m-a-s-s-a-g-e :D Hän nyökytteli päätään, mutta saa nähdä mitä sieltä taas tulee! Aika onkin muuten jo ylihuomenna.

No sepä siitä aiheesta. Täällä on jo ihan syksy :) Aurinkoisina päivinä sellaiset 15 astetta. Välillä on tosi kylmä ja yksi yö kävi jo pakkasen puolella. Jännä miten nopeeta tää ilma on täällä muuttunut!

Heippa!


Sara

Synttärit ja autoilua

Annyeohaseyoooo!

"Kiirettä" taas pukannu, ettei oo ehtiny kirjotella. Tentteihin lukemista riittää ja on tässä muutakin tullut tehtyä. Mulla oli synttärit! Täytin taas kerran 21v! Meidän Busanin reissu oli samalla vähänniinkun mun synttärireissu, mutta kyllä me vähän täälläkin sitten juhlistettiiin . Synttäripäivä sattui tänä vuonna tiistaille. Käytiin dinnerillä ja Mikko toi töistä tullessaan palan kakkua ja kukkia. Maljakkoa ei siihen hätään ollut niin tekaistiin sitten muovisesta vesipullosta hätäinen maljakko :D

Lahjaksi sain Michael Korssin nahkarepun ja oon kyllä ihan rakastunut siihen! Ja miten näppärä täälläkin päiväreissulle. Mahtuu just sopivasti mukaan vaikka vesipullo ja pienet ostokset :)

Siinä se on!

Ja koska hän on niiin kaunis hän ansaitsee toisen kuvan.

Tällanen kakku tänä vuonna. Jäi puhtaasti kakkoseksi viime vuoden kakusta. Mikko oli leiponut sillon mulle porkkanakakun NELINkertaisella kuorrutteella. Sai ihan kaivaa kuorrutetta, että näki sen itse kakkupohjan. Se oli ihan 6/5. Tää saa 3/5. Mikko on parempi leipuri.

"Maljakko" ei saa pisteitä kauneudesta, mutta luovuudesta kyllä! 

Ostin myös talvikengiksi roosanväriset Timberlandit. Lämpimät on, mutta en oo ikinä tuntenu itteeni yhtä kömpelöksi kun nuo jalassa!

No sitten vähän tähän liikenteeseen. Mikko on nyt tottunut korealaiseen liikenteeseen ja uskaltaa ajella jo kauemmaskin. Hatunnosto siitä. En nimittäin ikinä uskaltais ite. Ihan kauhee on toi korealainen liikenne. Siis ihan mahoton. En oo paljoo extreme-lajeja harrastanut, mutta oon melko varma, että vastaavanlainen kokemus on matkustaa korealaiessa taksissa. Oisin kerran halunnu ottaa snäppiin videoo korealaisesta likenteestä kun oltiin taksissa, mutta en yksinkertaisesti pystyny, koska piti keskittyä pitämään penkistä kiinni. No mutta Mikko on jo sisäistänyt nuo korealaiset epäasialliset ja röyhkeät liikennetavat ja pärjää tuolla noiden joukossa.

Gangnamin matkalta videoo.  Voittaa metron siinä mielessä, että saa katella maisemia :)

Ajeltiin sitten yks päivä tuossa Gangnamiin. Matkahan sinne kesti semmosen 1,5h. Jäätävä ruuhka. En tiiä onko täällä aina. Koitetttiin nimittäin kerran mennä myös tohon Pajuun, joka on noin 20km tästä meiltä niin siihenkin matkaan uppos yli tunti! Oltiin käytännössä pysähdyksissä kun ootettiin, että päästäis yhestä motarin liittymästä. En tiiä sitten onko sunnuntai siksi ruuhkainen kun monet ovat sillon vapaalla vai onko täällä vaan aina ruuhka...

Vielä tuosta liikenteestä pakko kertoa sen verran, että siis kaistan voi täällä vaihtaa ihan millon vaan  ja tunkea niin pieneen väliin kun vaan mahdollista. U-käännöksen voit tehdä lähes millon vaan... Ja muutenkin käytännössä voit tehdä melkein mitä vaan. Korealainen parkkeeraus vaatii ihan oman postauksensa. Siihen en jaksa tässä edes mennä. Lyhyesti sen verran, että voit jättää auton ihan mihin vaan, vaikka keskelle parkkihallin sisääntuloliuskaa. Jep.

Yksi esimerkki liikenteestä kun juuri tolla Pajun reissulla me oltiin jo sellainen puolituntia jonotettu ja edetty ehkä noin 1km ja aivan liittymän risteyskohdassa vielä kehtas porukka tykittää sitä motaria viimeseen asti ja sit tehä kauheen äkkijarrutuksen ja tunkee sinne jonon etujoukkoihin. Ei siinäkään siis se pahin törkeys vaan se, että siinähän oli monta vaarallista peräänajoa NIIIIIIN lähellä, koska näiden typerysten perässäajajat joutuivat kanssa tekee äkkijarrutuksen siinä keskellä motaria!! Täällä kyllä siis liikenteessä pitää olla HEREILLÄ. Sanoisin myös mielelläni, että kannattaa pitää turvavälit, mutta täällä se ei oikeen ole todellisuutta, koska jos jätät niin 5 korealaista tunkee vielä siihen sun jättämään väliisi. Eli oikeestaan, jos haluat edetä niin sen kun röyhkeesti vaan menet. Lyhyillä turvaväleillä. Ihan kauheeta. Vaikka hommasin kans kansainvälisen ajokortin nii se pysyköön edelleen tuolla matkalaukussa.


Sitten vähän kuvia ja niiden kautta muita kuulumisia. Tulipa taas sekava teksti. Minä vaan aina istun tähän ilman sen kummempaa suunnitelmaa ja kirjotan mitä sylki suuhun tuo. Pahoittelut, että on aina vähän mitä sattuu. :D


                                                   Gyeongbokgung Palace (경복궁)
'
Vietettiin yks pakollinen turistipäivä ja käytiin kaikkien kehumalla Gyeongbokgung (koitappa sanoa ääneen. NIIIMPÄ!) Palacella. Täytyy sanoa, että no joo olihan se hieno, mutta oikeesti eihän noita jaksa pitkään tuijotella. Kun se on nähty nii se on nähty. Musta vielä tuntuu, että Japanissa näin niiiiiiiin paljon vastaavia, että monikaan ei enää säväytä. Oltiin valehtelematta ehkä 10 min koko reissulla. Onneks mentiin kahestaan nii saatiin mennä omaan tahtiin :D Nyt kuulostaa ihankun se ois ollu huono. Ei siis sentää. Kannattaa mennä, jos ei oo temppeleitä paljoa nähnyt. Todella kaunishan se on.

Siellä meidät yhtäkkiä myös kaapattiin johonkin ryhmäkuvaan. Otinpa sitten samoilla vauhdeila itsellekin kuvan. Oltiin kavereita tasan ton kuvaushetken ajan.








Palatsialue oli täynnä korealaisia pukeutuneena noihin pukuihin, jonka nimeä en vieläkään ole oppinut. Kaikki kuvailivat itseään puvut päällä ja oli muuten monilla sellaisia pro kuvausvälineitä kameratelineestä lähtien, että meitsin selfietikku jäi nolosti takavasemmalle.




Tästä kuvasta sen verran sanottava, että kuvassa poseeraavat henkilöt ovat miehiä. Niin. Eipä mulla muuta siitä. :D

Piipahdettiin samalla reissulla Insadongissa, joka on semmoista vanhempaa perinteisempää aluetta. Tiedän, että äippä ainakin haluaa tuonne tänne tullessaan. Siellä oli paljon käsitöitä ja sen semmosta.

Aina pitää olla ruokakuva. Tuon valkosen kermavaahon alla on sellasta huikeeta kurpitsa"salaattia" mikä on mun ihan all time favourite täällä! En ihan ymmärrä mikä ton ravintolan pointti oli tunkiessaan kermavaahtoo ja kirsikkahilloo sen päälle.. 

Keksejä, mitkä hakataan ite sellaisella puunuijalla, että siitä tulee tommosia paloja niinkuin  alhaallaolevassa kuvassa. 

 Heippa!

Sara

Korealainen barbeque

Noniin nyt sitte lähetäänki kattomaan miltä se korealainen barbeque näyttää!

Täällähän on siis pilvin pimein grillausravintoloita. Varsinkin tässä meidän huudeilla sattuu olemaan ihan mieletön määrä näitä grillimestoja, kun asumme sellaisen "meat streetin" vieressä. Idea näissä kaikissa on sama. Pöydän keskellä on grilli ja asiakas tilaa haluamansa lihan/lihat ja niiden kylkiäisiksi aina tuodaan erilaisia kasviksia ja mahdollisesti muita höysteitä. Liha ja kypsennystä vaativat höysteet grillataan ja kypsennetään itse. Tämä on todella mukava tapa! Dinnerille on kiva mennä porukalla ja siinä jutustelun lomassa laitellaan ruokaa. Tällaisia ois kiva saada Suomeenkin! Ollaan löydetty jo meidän vakkari grillauspaikka. Se on hyväksi todettu niin meidän kun Mikon kanadalaisten työkavereiden puolesta. Alla olevat kuvat ovat sieltä. 

Ylläolevassa kuvassa näätte, että grillissä on jo liha paistumassa ja toisenlaista lihaa odottaa lautasella. Tuo grillissä oleva liha on nimeltään "digie galbi" (?) ja se on ihan huikeeta. En tiedä kuinka he ovat sen marinoineet. Sitten tarjolla on myös kimchisoppaa, paistettua kananmunaa, juustomaissia, salaattia, sipulia, riisiä (metallisessa kipossa), valkosipulia, sieniä ja tietysti ihan tavallista kimchiä. Laakeissa valkeissa kipoissa tuodaan lientä, jonne voi heittää esim sipulia niinkun me teemme (seurasimme mitä yksi Mikon korealainen kaveri teki ja matkittiin) ja lisäksi siinä on (ehkä?) tapana kastaa lihan pala. Pöytään tuodaan myös sellaista punaista paksua kastiketta ja suolaa. Niitä voi lisäillä ruokaan halutessaan. Kun liha on kypsynyt niin se leikellään saksilla suupalan kokoisiksi paloiksi. Me leikeltiin myös sipulit pienemmiksi paloiksi..

No miten se sitten syödään kun ei edes lautasia ole? Salaatin lehden sisään laitetaan liha ja haluamat höysteet ja sen jälkeen se kääräistään pikkukääröksi ja eikun ääntä kohti. Alhaalla näätte vähän esimerkkiä..Ei luonnistu meiltä vielä ihan niin sutjakkaasti kun korealaisilta, mutta perästä tullaan!

Aina kun höysteet loppuu niin senkun painetaan pöydässä olevaa nappia niin tarjoilija saapuu paikalle. Noita höysteitä saa tilata lisää ilman lisämaksua. Semmosta! Kaikki tänne vierailemaan tulevat pääsevät juuri tähän kyseiseen vakkariravintolaamme. Tosi maukasta!


Heippa!


Sara